CLICK HERE FOR BLOGGER TEMPLATES AND MYSPACE LAYOUTS »

Thursday, October 28, 2010

VALHALLA RISING

Directed by Nicolas Winding Refn
Starring Mads Mikkelsen, Maarten Stevenson, Gordon Brown, Andrew Flanagan, Ewan Stewart

Now this is what I call an artsy fartsy picture. I've only seen Bronson from director Refn's previous films and it was an okey film, but in my opinion needlessly dragged on and embedded in weird subliminal flashes and metaphors. That apparently was nothing compared to Valhalla Rising.

 Set around 1000 AD, for years One Eye (a charismatic and mute Mikkelsen, Casino Royale, Clash Of The Titans) has been held captive by Norse chieftain Barde. He manages to violently escape captivity and with the aid of a slave boy Are, the two begin a journey that leads them on board a ship of Christian Vikings heading for the holy land of Jerusalem. They stray away from course in a thick fog and soon find themselves in a strange land where the crew starts to suffer from crisis of faith.

 Now, on the count of Bronson, Refn has been compared to Kubrick for that film being like a modern day A Clockwork Orange which was understandable though Bronson NEVER reached the brilliance of Clockwork. Valhalla Rising in turn brings Terrence Malik's war epic The Thin Red Line to mind for it's glorified depiction of the new world and it's pure nature. The film is beautiful, there's no denying that, but where it hits the rocks is the slow and pretentious pace. Refn described Valhalla (and I'm paraphrasing here) as a viking scifi from a metaphysical point of view. Wow. Okey. That's definitely what it is but a very boring and needlessly cryptic one. This film will surely split the audience clear in two. See for yourself. I wasn't expecting an action spectacle to begin with but this is ridiculous. You have two characters staring at each other muttering a line of random dialogue every six seconds after each other against a stormy backdrop. That's not art, it's pretentious boring shit. Refn wants to use silence in the same way Kubrick did but the thing with Kubrick's films was that he always had a good emotional reason for it kicking in the background whereas Refn almost seems to trust the audience to randomly find or invent one themselves.

KITEYTETTYNÄ SINIVALKOISILLE
Valhalla Rising on tanskalaisen ohjaaja Refnin viikinkifilmi, jossa pohditaan uskon asioita ja olemassaolon tarkoituksia. Aivan helvetin pitkästyttävällä tavalla. On yksi asia tehdä kiinnostava elokuva elämän järjettömyydestä tai järjellisyydestä, mutta vaikka leffa on käsittämättömän upean näköinen ja Mikkelsen on karismaattinen mykkänä soturina, niin koko filmi tuntuu teennäiseltä eikä ollenkaan vangitsevalta. Refn yrittää käyttää hiljaisuutta kerronnan keinona Stanley Kubrickin tavoin, mutta siinä missä mestarillinen Kubrick piti tilanteessa aina, aina henkisen yhteyden hahmoihin ja kerrontaan, tuntuu Refn vain randomisti heittelevän niitä toivossa että kyllä yleisö keksii itse syyn miksi madellaan eteenpäin. En voisi vähätellä rankemmin kun sanon ettei tätä kannata katsoa ainakaan vauhdikkaan seikkailun toivossa.

Valhalla Rising at IMDb



2 comments:

Kowry said...

Vaikka minulla ei todellakaan ole mitään ns. taideleffoja vastaan, niin tämä oli kyllä tylsä paska. Menin elokuviin odottaen hauskaa aivotonta action-mättöä, mutta sainkin vain epäonnistuneen taidekokeilun. Arvosteluun lisäisin, että näyttelytyökin oli paikoittain melko kankeaa, efektiä varmaan vahvensi norjalaisten näyttelijöiden melko paksu englannin ääntäminen. Pointsit tosiaan Mikkelsenin karismasta ja paikottain upean näköisistä kuvauspaikoista, muuta tässä ei sitten ollutkaan. Puolitoista tähteä.

5plitreel said...

I plan on getting this from Makuuni as soon as I get back to Finland. Mikkelsen is awesome.