Directed by Mike Leigh
Starring Jim Broadbent, Ruth Sheen, Lesley Manville, David Bradley, Oliver Maltman, Peter Wight, Imelda Staunton

Quite an interesting approach to do a film. Another Year is unconventional in terms of story telling in the sense that it doesn't have a real plot to speak of but what it does have in spades is a taste of real life and real emotions. Although the leading pair (Broadbent and Sheen) are the center of the film, the emotional core is Manville's unstable and extremely lonely Mary. There's a strong shared sense of shame for Mary at times and genuine sadness at others but it's not all squirming in your seat. Broadbent can do these kind of roles in his sleep and he and Sheen bring the film to a level of stability and like their house in the film, warmth. Another Year shows that life is joyous in the autumn years as well as long as you have good people around you to share the good things that come along. As well as the bad.

Another Year eli suomalaisittain Vuosi Elämästä on juuri sitä mitä nimi sanookin. Elokuvassa seurataan Broadbentin (Moulin Rouge, Harry Potter Ja Puoliverinen Prinssi) ja Sheenin iäkkään pariskunnan elämää näiden ystävien ja perheen seurassa ja sekaan mahtuu niin iloa ja surua kuin myös ajoittaista myötähäpeää Manvillen yksinäisen ja katkeran Maryn muodossa. Vuosi Elämästä on elokuva, jossa ei ole varsinaista juonta, mutta se on silti kiinnostava, hyvin näytelty ja etenkin vahvasti aidon elämän makuinen. Ei siis paras valinta krapulaleffaksi, mutta oiva vaihtoehto etsittäessä mukavaa illanvieton komppaajaa vaikkapa viinilasin ja lämpimän peiton mukaan.

Another Year at IMDb

WARNING: If you're not a fan of bad language but/and are a huge fan of the Twilight films and the recent MTV Movie Awards, you just may not enjoy the following rant.

In other case, welcome.

MTV (Music Television)
First off, CHANGE THE NAME OF YOUR FUCKING TV STATION!! Nowdays MTV has just as much to do with music as main stream rap with good taste or *gasp* an actual, meaningful political message (Public Enemy anyone?!)! MTV has become a breeding ground for superficial teens with it's fucking shit programs such as My Super Sweet 16 and Jersey Shore. Stupid, worthless and spoiled people who wanna be celebrities solely on the grounds of.. well.. they wanna be celebrities. Fuck you all. I hope all you douches get run over by semis. Twice. People with zero talent should have no business in the spotlight, much like Big Brother contestants. Sure MTV shows the occasional music video but what they're offering is very little and usually far from what constitutes as music.

The Movie Awards
I used to believe that these awards really were more important than the Oscars since the winners were voted by the movie going public and not by snobbish critics who also award films on political grounds and personal favors. I don't think so anymore. Thanks to Twilight. Now, I am aware that earlier on this very same blog, I reviewed The Twilight Saga: Eclipse to be an okay effort with three statues out of five. Three is not bad and while I stand by my opinion I simply cannot understand the voters anymore. Eclipse was a clear step up from the first two films which were fucking shit but that's still not much. And to award all the main categories to Eclipse was just too much. Robert Pattinson the Best Male performance of the year? You've got to be taking a piss! Kristen Stewart the Best Female. Mm-hmm. In some other films I could've understood this but in fucking Twilight?! And Best Fight. This really sent me over the edge. Among the other nominees were films like Inception with Joseph Gordon-Levitt's amazing fight sequence in shifting gravities and Kick-Ass. No, the winner is Eclipse. I'm just too angered out to write how truly frustrating and sad this is. Eclipse also took home Best Movie and Best Kiss. Right.

You may wonder why am I making such a huge deal out of something as lame as the MTV Movie Awards but the answer is simple and justified: they didn't used to be shit. Only a few years ago you could count on there being taste in the outcome and execution and more importantly among the voters. Sure, your horse didn't always win but you still in most cases understood why the winner did deserve the popcorn trophy. That's all in the past now because I guess the former voters have grown up and don't have interest anymore and the next generation is only interested in superficiality. Why else would Twilight continue winning year after year? It's understandable but also very sad. Good thing there isn't a category for writing . If there was and Twilight won that, I'd have bombed the fucking building. Then again there's some reason already since the line "I want to get chocolate wasted" from Grown Ups was awarded as a Best Line From a Movie. Really?! That was it??!!! But enough about Justin Bieber.

The only good thing about the awards this year were the two awards that were given to Chloe Moretz for her work in Kick-Ass. She really created something inspirational and truly memorable and deserved to win Best Breakout Star and especially Biggest Badass Star.

Maybe next year I'll just read about the winners online instead of watching the fucking thing because I can somehow already predict the big winner. I don't even have to write it down, you're thinking the same name yourself as you're reading this.

Sama paska sinivalkoisille kiteytettynä
Jälleen on MTV:n leffagaala takana ja siinä missä aiemmin olen pitänyt näitä palkintoja omalla tavallaan korkeassa arvossa Oscareiden rinnalla (syystä että itse elokuvayleisö on ollut vallassa eikä puolueellinen akatemia), on tuo kaikki nyt nähtävästi enää hyvä muisto vain. Twilightin tultua mukaan areenalle on gaalan vähäkin uskottavuus ja myös valitettavasti sen vilpittömyys laskeneet kuin lehmän häntä. Liekö kiinni siitä että menneiden vuosien äänestäjät ovat varttuneet ulos moisista äänestyksistä vai MTV:n omasta musiikin ystäviä syrjivästä tosi-TV tarjonnasta, mutta jäljelle ovat pääosin tainneet jäädä uuden pississukupolven edustajat joille elokuvan laatu on yhtä paskan kanssa kunhan siinä on hyvännäköisiä ihmisiä. Kuka vitun talitintti oikeasti katsoo leffoja tällä kriteerillä?? Haluaisin sentään uskoa ettei kukaan katsele kyseistä Twilight-leffasarjaa sen luovan ja kauniin kirjoittamisen (sarkasmia [huomautetaan varmuuden vuoksi]) takia. Ymmärrän toki täysin ettei nuoret kenties vielä jaksa innostua leffoista kuten Kuninkaan Puhe, mutta Twilight?! Nyt oli ehdolla kumminkin myös Inception, The Social Network ja ainakin mahtavien näyttelijäsuoritusten hallitsema Black Swan, joiden kaikkien olisi luullut purevan nuorisoon ja jotka ovat aidosti hyviä filkkoja. Ei. Twilight sen olla pitää. Noh, te saatanan pinnalliset Edwardistit ja Jacobistit, saitte mitä tilasitte ja nyt saatte tukehtua siihen. Ensi vuonna varmaan taas lisää samaa tuubaa kun Breaking Dawn on väistämättä ehdolla. Voi kilin kellit. Kirsikkana kakun päällä Grown Ups-leffassa mongerrettu, korkeintaan myötähäpeää ja puhdasta vihaa herättävä "I want to get chocolate wasted" palkittiin vuoden iskevimpänä repliikkinä. Vittu.

Ainoa ilon aihe oli Chloe Moretzille myönnetyt pystit hänen mahtavasta työstään pienenä (ja mikä uskomattominta, *uskottavana*) supersankarina yhdessä vuoden parhaista ralleista, Kick-Ass. Vaikkei tämän mukaan kaikki oikeudenmukaisuus ole kuollut niin ensi vuonna taitaa tämä gaala mennä ohi ja ihmettelen vain tylsistyneenä käteeni nojaten voittajia joltain netin uutispalstalta. Sen verran paloi käpy pissiksiin tänään, mutta ei enää enempää Justin Bieberistä.

Directed by Kenneth Branagh
Starring Chris Hemsworth, Natalie Portman, Tom Hiddleston, Anthony Hopkins, Stellan Skarsgård, Idris Elba, Kat Dennings, Colm Feore, Clark Gregg, Ray Stevenson, Rene Russo, Jaimie Alexander, Jeremy Renner, Samuel L. Jackson

Right off the bat I'll make it clear that I don't read comic books so if you are waiting for an in depth analysis on the differences and similarities of the film and it's source material, you'll be sorely disappointed. On the other hand I once again consider myself to be in a better position to review this film on it's own merits. Thor is part of the Marvel universe and it has been debated how it will stand next to it's equals in the upcoming The Avengers which will unite the Marvel heroes such as Iron Man (Robert Downey Jr), Hulk (Mark Ruffalo), Captain America (Chris Evans) and Hawkeye (Jeremy Renner who makes a cameo in this film). Thor after all is filled with supernatural powers whereas the others are or claim to be more realistic. Oh well, that's another movie and another day.

 Thor (Hemsworth) is an alien (much like Superman I guess) who is stripped of his powers and banished to earth after he disobeys his father, King Odin (Hopkins). On earth he gradually grows into his destiny and must face off his scheeming brother Loki (fittingly slithering Hiddleston).

Thor is full of action and high adventure and thus fully cashes in it's rightful place as monster summer fare. Director Branagh (who is likely better know as an actor from such films as Mary Shelley's Frankenstein (1994) which he also directed and The Boat That Rocked (2009)) may not've been the obvious choice to direct Thor but he has done fine work on it and the relatively new face Hemsworth (Star Trek and the upcoming Red Dawn remake) proves fully worthy of Thor's hammer so to speak. Very entertaining fare and please, stick around for the after credits sequence.

KITEYTETTYNÄ SINIVALKOISILLE
Thor kuuluu samaan Marvelin sarjakuvauniversumiin kuin Iron Man, Hulk ja Kapteeni Amerikka ja yksi syy tälle elokuvalle onkin ollut hahmon esittely ennen The Avengers-leffaa, joka tulee yhdistämään edellä mainitut hahmot samaan ralliin. Kapteeni Amerikan oma leffa saapuu teattereihin vielä tämän vuoden puolella. Kenties paremmin näyttelijänä tunnettu ohjaaja Branagh (Mary Shelley's Frankenstein, Merirosvoradio) ei kenties ole ollut se ilmiselvin vaihtoehto ohjaajan pallille etenkin kun mies on pääasiassa tähän saakka keskittynyt ohjaamaan Shakespeare-filmatisointeja, mutta hyvin leffa toimii silti ja toimintakohtauksissakin on juuri sellaista potkua kuin kesämätössä kuuluukin olla. Kohtalaisen uusi tuttavuus Hemsworth (Star Trek) suoriutuu nimikkoroolista kunnialla ja niin sanotusti osoittautuu Thorin vasaran arvoiseksi. Yllättävän arvostetulla sivuosakastilla (Hopkins, Skarsgård) varustettu Thor ei onneksi tunnu hätäisesti kasatulta esittelyltä vaan toimii oikein vilpittömästi juuri viihdearvonsa ja muuten niin mukarealististen supersankaritömistelyiden keskellä rehellisenä överifiktiona.

Thor at IMDb

Directed by Anders Engström
Starring Antti Reini, Outi Mäenpää, Ville Virtanen, Anu Sinisalo, Jasper Pääkkönen, Eppu Salminen, Ilkka Heiskanen, Mikko Leppilampi, Mikko Nousiainen, Maria Järvenhelmi, Iina Kuustonen, Svante Martin

Based on the book series by Reijo Mäki, these films (this being the third in the series with five (!) more to come) tell of the investigations by private detective Jussi Vares (Reini). This time he's called in to investigate a cold case of a murdered girl. What makes this film a special one is that it's the first in the series made by a completely new production team and new main cast. Previously played by Juha Veijonen, Vares is now a more serious man in the hands of Reini who (I'm sorry all you Veijonen purists out there) is a better actor than his predecessor. But it would be unfair to pin this film's success solely on Reini because crucially also Aleksi Mäkelä who directed the first two films has now stepped aside and the film is much more mature and serious in tone compared to the machismo bromance films Mäkelä is known for. Pahan Suudelma (internationally The Kiss Of Evil) was filmed back to back with some of the following installments and the local critics gave it hell for having the feel of a rushed product but I didn't get that feeling at all. Personally I prefer this film over the two previous pictures and am more eager to see the next ones thanks to Pahan Suudelma. A little tit bit (literally) for all you foreingers.. Katariina Souri who co-wrote this film and at least one of the upcoming sequels is actually Kata Kärkkäinen (or Karkkainen) and if you wanna see what Finnish screenwrites look(ed) like, just type "Kata Karkkainen playboy" in your seach engine and you'll find out. Happily so I might imagine.

Vares - Pahan Suudelma on ainakin omasta mielestäni askel ylös päin ohjaaja Aleksi Mäkelän machoihin äijäleffoihin verrattuna ja mikä varmasti suututtaa Veijonen-puristeja, niin mielestäni Reini vaan on kiistattomasti parempi Vares ja näyttelijä ylipäänsäkin. Toki olisi epäreilua leimata Pahan Suudelma paremmaksi Mäkelän ja Veijosen epäonnistumisten takia, mutta se ei ole totta sillä Anders Engström on ohjannut täysin erilaisen elokuvan kuin mitä Mäkelän filmit olivat. Mäkelan visioissa oli poikamaista energiaa, pientä toimintaleffan katkua ja tyypillinen posse koossa aina Veijosesta ja Edelmannista Kari Hietalahteen ja Jasper Pääkköseen, kun taas Pahan Suudelmassa ei ole vanhan jengin taakkaa vaan hommaan on kerätty kotimaisia luonnenäyttelijöitä vetämään vakavia rooleja sillä sävykin on vakavampi eikä kyse ole toimintaleffasta vaan perinteisestä dekkarista. Murhamysteeri on mitä on, ei huonointa innotonta shaabaa, mutta ei myöskään mitenkään mieleen painuva. Se ei onneksi olekaan leffan kantava voima vaan Reini, joka on Jussi Vareksena aidosti karismaattinen figuuri. Hyvä leffa.

Vares - Pahan Suudelma at IMDb

Vares - The Kiss Of Evil at Solar Films home page

Directed by Rob Reiner
Starring Robin Wright, Cary Elwes, Chris Sarandon, Mandy Patinkin, Christopher Guest, André The Giant, Billy Crystal, Carol Kane, Mel Smith, Fred Savage, Peter Falk

The Princess Bride is a genuine 80's adventure classic. It's held up high by critics everywhere and it has a strong fan base which thinks it's a true cult classic. I found it to be fucking boring, irritatingly wannabe silly, not funny at all and overrated to say the least. So why is this film revered so highly? I tried to analyze the said question and actually and honestly couldn't find a single reason. The adventure itself must've looked good on paper but the execution is joyless, flat and even arrogant. I've also been planning to finally see the other legendary Reiner/Guest-collaboration, This Is Spinal Tap (1984) but this was such a set back that I think I'll need time to build back my confidence. This film thinks it's witty and ironic without being neither and humorous and adventurous ending up being plain stupid. For a proper entertaining 80's fantasy adventure, turn to Willow (1988). I'll give one extra point for the few jokes that made me smile. A bit.

The Princess Bride eli suomalaisittain Prinsessan Ryöstö on aito, korkeasti kriitikoiden ja katsojien arvostama kasariseikkailuelokuva ja omasta mielestäni se oli aivan helvetin hirveää sontaa. Elokuva koettaa olla itseironinen tällaisia sankareita ja myyttisiä olentoja esitteleviä seikkailuja kohtaan, mutta tulos on latteasti ohjattu ja suoraan sanottuna vitun tylsä. Suokaa anteeksi karkea ranskani, mutta odotin tältä filmiltä oikeasti paljon jo taitavan ohjaajansa, Reinerin (Kunnian Miehiä [1992], Piina [1990]) ansiosta ja odotukseni ammuttiin alas täyslaidallisella. Vain muutamat irtohetket onnistuivat saamaan jotain hymyn kaltaista pärställeni ja lopun aikaa huomasin välillä naksuttelevani sormiani tylsyydestä. Tasottoman mielikuvituksettomat ja kliseiset lavasteet saavat ekstra miinukset. Tajuton pettymys etenkin maineensa huomioon ottaen. Jos haet oikeasti viihdyttävää kasariseikkailua niin katso Willow (1988).

The Princess Bride at IMDb

Directed by Darren Aronofsky
Starring Natalie Portman, Mila Kunis, Barbara Hershey, Vincent Cassel, Winona Ryder, Sebastian Stan

Black Swan truly is the typical Aronofsky film. In all the good and bad ways. It's very organic and based not only on a complex script but strong and memorable performances. Still unlike The Wrestler (2008), Black Swan hardly made me feel a thing. Portman truly is memorable and fantastic as Nina, a ballet dancer who becomes entangeled with her own insecurities and pressure over a starring role in a new production of Swan Lake. As she dives deeper into her own metamorphosis the viewer is expected to feel sad for her and be afraid with her but as a character Nina Sayers is too distant and cold to be identified with. At least that's how I felt. Aronofsky is a true filmmaker for which I salute him but it's a matter of taste if you identify with his hands-on intimate filmmaking. For me it can be a distancing factor and in the case of Black Swan I personally just found the film to be cold. There's no doubt that the film's themes are carefully thought out but if it doesn't move you and make you care then it can hardly be a great personal find.

Black Swan on erittäin musta ja taiteellinen näkemys nuoresta naisesta, joka vajoaa hitaasti syvälle omien vainoharhojensa ja epävarmuutensa uumeniin saadessaan pääosan Joutsenlammen uudesta megaproduktiosta. Leffa on myös kuvaus keskeisen hahmon metamorfoosista näytelmän traagiseksi hahmoksi ja Aronofskyn orgaaninen tapa kuvata elokuvia sopii filmiin, mutta tekee siitä myös ehkä tarpeettoman kylmän. Omalla kohdallani Portmanin suorituksen ollessa hieno ja monipuolinen, itse hahmo jäi kylmäksi, etäiseksi ja näin todella vaikeasti samaistuttavaksi ja lähestyttäväksi. Käsikirjoitus on selvästi hiottu huippuunsa mitä tulee henkisen muuntautumisen kuvaukseen, mutta lopputulos on silti viileä ja turhan harmaa. Muuten hieno leffa jätti ainakin minut kylmäksi sillä en vain yksinkertaisesti välittänyt oikein missään vaiheessa keskeisen Nina Sayersin kohtalosta.

Black Swan at IMDb

Directed by Robert Rodriguez & Ethan Maniquis
Starring Danny Trejo, Michelle Rodriguez, Jeff Fahey, Jessica Alba, Robert De Niro, Steven Seagal, Lindsay Lohan, Don Johnson, Cheech Marin, Daryl Sabara, Tom Savini

If anything, Rodriguez has been artistically out of control the last few years by pushing out these over the top, yet very inventive action capers. I'd say it kicked off with Once Upon A Time In Mexico (2003) and has continued with Planet Terror (2007) and now Machete. Mexico was the third film in the El Mariachi trilogy and definitely the lesser of the films whereas Planet Terror was half of Grindhouse (along with Tarantino's excellent Death Proof) and a very succesful and brilliant half at that. Machete starts off awesome, continues ok and finishes disappointingly with a feeling of misguidance and loose ends of it's too many characters. It's fun to see Seagal, Johnson and Fahey play against their campy reps and De Niro is a real stand out. Not in terms of his performance but his presence! The action is ridiculously entertaining and there are plenty of good ideas (along with bare tits and ass!) but by the end Machete shoves it's political views forcefully down the viewers throat and doesn't know how to bring it all to a coherent close. Shame. There was potential but too much is too much.

Machete on tahallisesti yliampuva toimintasplätteri, joka syntyi vitsiksi tehdystä leffatrailerista Grindhousen yhteyteen. Ohjaaja Rodriguez on keskittynyt lähivuosina tekemään näitä älyvapaita toimintaleffoja kehnojen perhe-elokuvien ohessa ja ainoastaan toiseksi puolikkaaksi Grindhousea luotu Planet Terror on ollut niistä aidosti toimiva sekasoppashow. On toki kiva nähdä entisvuosien isoja ja jo aikoja sitten haalistuneita tähtiä uudelleen sorvin ääressä, mutta edes heidän hellyttävä läsnäolo ei voi peittää sitä faktaa, että Machete on väkisin omia poliittisia näkemyksiään katsojan kurkusta tunkeva aivopesuleffa, joka vieläpä hajoaa lopussa sillä elokuvassa on yksinkertaisesti lopulta liikaa hahmoja eikä kaikille keksitä mitään järkevää tekemistä ja langat lähtevät käsistä. Sääli, sillä potentiaalia on ollut, mutta liika vain *on* liikaa. Ainakin luvassa on paljon paljaita tissejä ja persettä.

Machete at IMDb

Directed by Neil Hardwick
Starring Elli Vallinoja, Chike Ohanwe, Jessica Penttilä, Jenni Hakala, Minttu Mustakallio, Taneli Mäkelä, Satu Silvo, Meri Nenonen

Jos Rakastat or internationally If You Love is a musical depicting young love between to young people but endangered by her dark secret which is that she fatally hit his father with a car. That's it. The story with it's amnesia plotlines is horrible shit from start to finish and it's brought to you by amateur actors hamming it up and succeeding only in flashes here and there. The songs are not original but Finnish pop culture landmarks integrated into the film. You'd think it would help identify better by hearing familiar and beloved songs in this setting but that's not the case since the versions of those songs here are half-assed, calculated copies at best. Partially I am biased because I still don't get musicals but that has nothing to do with recognizing bad performances and a consept which must have looked amazing on paper but not so much seen as a finished product. There is some soul to be found here and there but ultimately this doesn't bode too well for any senses.

Jos Rakastat on varmasti näyttänyt hyvältä paperilla, mutta lopputulos on teennäinen ja laskelmoitu sillisalaatti. Toki tarina saakin musikaalissa olla hieman liioiteltu, mutta muistinmenetyksine kaikkineen Jos Rakastat uppoaa jo typeryyden puolelle ja päätyy vain kyllästyttämään. Yritys on saattanut olla vilpitön, mutta itse en ainakaan lämmennyt elokuvan laulukohtauksiin ehkä siksi ettei niihin oltu saatu puhallettua sitä aitoa, melkein seikkailumaista henkeä jota tempaava musikaali vaatii. Musiikkivalinnoissa on yritetty nuolla vähän kaikkien persettä ja koska musiikkia on revitty niin erilaisista genreistä, on valittu keino joutunut sanelemaan käsikirjoituksellekin tiettyjä sääntöjä, jotka lopulta muuttavat leffan hieman sekavaksi. Kevyttä, harmitonta ja kliseistä höttöä, joka kyllästyttää etenkin jos ei ole kiinnostunut musikaaleista muutenkaan. En katso toiste.

Jos Rakastat at IMDb